tuas_house

Tietoa tutkimuksesta

Tämä sivusto on syntynyt Aalto-yliopiston MUUVI-tutkimusprojektin tuotoksena. MUUVI (Muutostoimijuutta määrittävät viitekehykset julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa) on Työsuojelurahaston, Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston rahoittama vuoden mittainen projekti, jossa vertaillaan muutostoimijuuteen vaikuttavia viitekehyksiä erilaisissa palveluorganisaatioissa. Projektin tutkimusaineisto on koottu useista Aalto-yliopiston kumppaneineen toteuttamista tutkimusprojekteista, ja pääaineiston muodostavat kahdeksan organisaation kehittämiskäytäntöjen ja kehittämispuheen laadullinen vertailu. Projektin loppuraportti on luettavissa tästä: Työntekijät muutostoimijoina – ajattelumalleja palveluorganisaatioissa.

MUUVI-projektin tausta ja tavoite

Muutostoimijuuden tutkiminen on ajankohtaista suomalaisissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, joissa tullaan todennäköisesti näkemään suuria muutoksia. Esimerkiksi julkisen sektorin leikkaustavoitteisiin pääseminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät rakenteellisten muutosten lisäksi aktiivisia tekoja ja uudenlaisia toimintatapoja yhteiskunnan ja organisaatioiden eri tasoilla1)Alasoini, T. (2010). Uusi tapa oppia ja tuottaa innovaatioita: osallistava innovaatiotoiminta. Työpoliittinen aikakauskirja, 3/2010, 17–272)Halme, K., & Niinikoski, M.-L. (2012). Uudistava innovaatiopolitiikka – muutoksen ajurit. Ramboll.. Muun muassa keväällä 2015 laaditun uuden hallitusohjelman perääkuuluttama kokeilukulttuuri on askel tähän suuntaan3)Valtioneuvoston kanslia. (2015). Ratkaisujen Suomi – Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 (No. Hallituksen julkaisusarja 10/2015). Helsinki..

Yhä useampien organisaatioiden juhlapuheissa myös korostetaan tavallisista työntekijöistä lähtevän kehittämistoiminnan tärkeyttä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sijaan. Työntekijöiden muutostoimijuuden syntyminen ja toteutuminen on kuitenkin haastavaa, jos se on ristiriidassa vakiintuneiden ajattelumallien ja käytäntöjen kanssa. Etenkin julkisen sektorin on ajateltu olevan ajattelu- ja toimintatavoiltaan yrityksiä jähmeämpi4)Bason, C. (2010). Leading Public Sector Innovation: Co-Creating for a Better Society. Policy Press., mutta onko todella näin ja miksi? Vertaileva empiirinen tutkimus julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa puuttuu.

MUUVI-tutkimusprojektissa tutkittiin, mitä työntekijöiden muutostoimijuudesta ajatellaan.

tutkimuksen viitekehys

Tutkimuksessa selvitettiin, miten ja millaiset ajattelumallit vaikuttavat tavallisten työntekijöiden muutostoimijuuteen erilaisissa yksityisissä ja julkisissa palveluorganisaatioissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin ja kehitettiin kriittisen realismin selitysmalleja tutkimustehtävän ratkaisemiseksi5)mm. Archer, M. (1995). Realist social theory: the morphogenetic approach. Cambridge, UK: Cambridge University Press.. Käsityksiä toimijuudesta vertailtiin yhteiskunnallisissa diskursseissa ja yksityisissä ja julkisissa palveluorganisaatioissa. Organisaatiotasolla tarkasteltiin muutostoimijuuden muotoja ja niihin vaikuttavia ajattelumalleja.

Tutkittavat organisaatiot ja menetelmät

Tutkimuksessa keskityttiin kahdeksan organisaation vertailuun. Kussakin organisaatiossa on haastateltu eri organisaatiotasoilla toimivia henkilöitä johtajista työntekijöihin – kuntaorganisaatioissa myös hallintohenkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Aineistoa täydentää dokumentaatio organisaatioiden rakenteesta, strategioista ja palveluista.

  • 2 varhaiskasvatusorganisaatiota
  • 2 julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiota
  • 2 IT-palvelutaloa
  • Konsultointiyritys
  • Vakuutusyhtiö

Näiden organisaatioesimerkkien lisäksi tällä sivustolla esitellään esimerkkejä myös muista tutkimusryhmän tapausorganisaatioista.

Analyysissa on sovellettu kahta menetelmää. 1) Sisällönanalyysin keinoin on tunnistettu ja luokiteltu erilaisia kehittämiskäytäntöjä, joissa muutostoimijuus ilmenee konkreettisina muutostekoina. 2) Kriittisen diskurssianalyysin6)Fairclough, N. (1992). Discourse and Social Change (New edition.). Polity Press. 167)Fairclough, N. (2003). Analysing Discourse: Textual Analysis for Social Research (1st ed.). Routledge. keinoin tarkastellaan haastateltavien kuvauksia muutostavoitteista ja muutoksen mahdollisuuksista, jotka ilmentävät heidän käsityksiään muutostoimijuudesta oman työnsä ja toimialansa kontekstissa.

Tutkimuksen toteuttajat

Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen tutkimustiimi yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tulosten hyödyntämiskumppanin, Suomen Kuntaliiton, avulla tuotokset palvelevat uudistusten edessä olevaa kuntasektoria. Työsuojelurahasto toimi tutkimuksen päärahoittajana. Katso tutkijoiden yhteystiedot täältä.

tsr-vaaka-pienikuntaliitto-logo-353x353aalto-yliopiston_perustieteiden_korkeakoulun_logo

Tutkimusryhmän julkaisuja

MUUVI-projektin tutkimustulokset julkaistaan tämän nettisivuston lisäksi tieteellisinä julkaisuina vuoden 2017 aikana. Projektin loppuraportin löydät alta:

Tutustu tutkimusryhmän aiempiin käytännön toimijoille suunnattuihin julkaisuihin:

Tutkimusryhmän aiempia palvelujen kehittämiseen liittyviä tieteellisia julkaisuja:

  • Lehtonen, M. H., Järvi, K., Tuominen, T. (2015). Reflexivity in the ‘Productisation’ of Services. International Journal of Work Innovation, 1(2), 161-184
  • Hasu, M., Toivonen, M., Tuominen, T. and Saari, E. (2015). Employees and users as resource integrators in service innovation: a learning framework. In: R. Agarwal, Selen, W, Roos, G. and Green, R. (Eds.), The Handbook of Service Innovation, Springer London, UK, 169-192.
  • Honkaniemi. L., Lehtonen, M.H., Hasu, M. (2015), Well-being and innovativeness: Motivational points for mutual enhancement, European Journal of Training and Development, 39(5), 393-408
  • Hasu, M., Saari, E., Honkaniemi, L., Tuominen, T., Lehtonen M.H., Kallio, K. & Toivonen, M. (2015). Trajectories of learning in practice-based innovation – Organizational roles at play in sustainable innovation management, In: M. Elg, P-E. Ellström, M. Klofsten & M. Tillmar (Eds.), Sustainable development and change – Studies on innovative practices, pp. 463-486, Edward Elgar.
  • Saari, E., Lehtonen, M.H., Toivonen, M., (2015), Making bottom-up and top-down processes meet in public innovation, Service Industries Journal, 35(6), 325-344
  • Hasu, M., Lehtonen, M.H. (2014), Leadership with care – Constructing responsibility as ‘shared caring’ in a complex public service organisation, Scandinavian Journal of Public Administration, 18(4), 9-28
  • Tuominen, T. (2013). Innovation and development activities in professional service firms – a role structure perspective. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 16/2013, Espoo, Finland.
  • Tuominen T. & Toivonen M. (2011). Studying innovation and change activities in KIBS through the lens of innovative behaviour, International Journal of Innovation Management, 15(2), 393-422.
  • Lehtonen, M. H., & Tuominen, T. (2011). Multiple voices of the user in public sector services. In: J. Sundbo & M. Toivonen (Eds.), User-Based Innovation in Services. Cheltenham, UK: Edvard Elgar.
  • Mäkelä, O., Lehtonen, M.H., (2011), Business model as a tool in the user-based development of services – a case study of an internationalising KIBS, in Sundbo J, Toivonen M (eds.) User-Based Innovation in Services, Edward Elgar, Cheltenham, UK
  • Toivonen M., and Tuominen T. (2009). Emergence of innovations in Services. Service Industries Journal, 29(7), 887 – 902.
  • Toivonen M., Brax S., Tuominen T. (2008). Client-oriented multicompetence – the core asset in KIBS. International Journal of Services Technology and Management, 10 (2/3/4), 175-189.
  • Nieminen, A and Lehtonen, M.H. (2008) Organisational control in programme teams: an empirical study in change programme context. International Journal of Project Management 26 (1) 63-72.
  • Martinsuo, M., Lehtonen, P. and Lehtonen, M.H. (2008) Autonomy and performance in complex product development programs. in M. Martinsuo (Ed.), Recipes for success in project-based management (pp. 89-116). Espoo: Project Management Association Finland.
  • Toivonen M., Tuominen T., Brax S. (2007). Innovation process interlinked with the process of service delivery – a management challenge in KIBS. Economies et Sociétés, No. 3/2007, 355-384.
  • Järvenpää, E. & Mäki, E. (2005) Collaboration in organizational networks. In P. Carayon, M. Robertson, B. Kleiner & P.L.T. Hoonaker (Eds.) Human factors in organizational design and management – VIII, pp. 161-166.
  • Hämäläinen, L. and Järvenpää, E. (2003) How knowledge is created in software R&D teams – applying the SECI –model to three case studies. In H. Luczak and K.J. Zink (Eds.) Human factors in organizational design and management VII. Re-Designing Work and Macroergonomics – Future Perspectives and Challenges. Santa Monica: IEA Press, pp. 385-390.
  • Järvenpää E. & Immonen S. (2003) Challenges of Cross-cultural Management: Case Studies in Finnish Companies. Quaderni di management. Settembre ottobre-no 5, pp. 83-93. (In Italian).
  • Lahenius, K., Immonen, S. & Järvenpää, E. (2001) Designing organizations for dynamic and changing conditions: case the consolidated company of newspaper media. Graphic Arts in Finland, vol. 30 (3), Dec. 2001, 1-34.
  • Mäki, E. & Järvenpää, E. (2001) Interpersonal trust and knowledge intensive work. In M. J. Smith & G. Salvendy (Eds.) Systems, social and internationalization design aspects of Human-Computer Interaction. Vol. 2, Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates, publishers, pp. 259-262.
  • Järvenpää, E. & Eloranta, E. (2001) Organizational culture and organizational development . In W. Karwowski (Ed) International Encyclopedia of Ergonomics and Human Factors. Florence: Taylor and Francis, Inc., pp.1267-1270.
  • Immonen, S. and Järvenpää, E. (1998) Building network organizations – implications for organizational culture and leadership. In P. Vink, E.A. P. Konigsveld and S. Dhondt (Eds.) Human factors in organizational design and management – VI. Amsterdam: Elsevier, pp. 27-32.

 

 

Lähteet   [ + ]

1. Alasoini, T. (2010). Uusi tapa oppia ja tuottaa innovaatioita: osallistava innovaatiotoiminta. Työpoliittinen aikakauskirja, 3/2010, 17–27
2. Halme, K., & Niinikoski, M.-L. (2012). Uudistava innovaatiopolitiikka – muutoksen ajurit. Ramboll.
3. Valtioneuvoston kanslia. (2015). Ratkaisujen Suomi – Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 (No. Hallituksen julkaisusarja 10/2015). Helsinki.
4. Bason, C. (2010). Leading Public Sector Innovation: Co-Creating for a Better Society. Policy Press.
5. mm. Archer, M. (1995). Realist social theory: the morphogenetic approach. Cambridge, UK: Cambridge University Press.
6. Fairclough, N. (1992). Discourse and Social Change (New edition.). Polity Press. 16
7. Fairclough, N. (2003). Analysing Discourse: Textual Analysis for Social Research (1st ed.). Routledge.